Uudet aurinkolasit – Nya solglajar



Aurinkoista kesää toivoen!
Hoppas på en solig sommar!


New Yorkissa paistaa aurinko ja lämpömittari kipuaa taas muutaman viileämmän päivän jälkeen yli kahdenkymmenen plusasteen. Kävin siis ostamassa aurinkolasit. Tämä on ensimmäinen postaus, joka käsittelee shoppailua ja oikeastaan ensimmäinen oikea ostokseni näiden kuluneiden kahden kuukauden aikana. Lupasin, että blogissani käsiteltäisiin myös tätä aihetta. Tervetuloa kesä, tervetuloa aurinko, tervetuloa uudet ja uhkeat Marc Jacobs aurinkolasini! Dollarin kurssi on meille suotuisa, joten shoppailijan logiikalla jokainen ostos tietää säästöä.

Solen skiner i New York och temperaturen klättrar igen upp mot och över 20 grader efter några svala dagar. Alltså gick jag och köpte solglasögon. Det här är den första bloggen som handlar om shopping trots att jag lovade att det ämnet också skulle behandlas. Torkan på shoppingbloggar beror på att det här egentligen är mitt första riktiga köp under de här två månaderna vi redan varit här. Jag säger välkommen till shopping, sommar, sol och mina nya och snygga Marc Jacobs solglajar! Dollarkursen gynnar oss för tillfället så med shopparens logik är varje köp som att lägga pengar på sparbössan.  

Tiskari saa paikan – Diskare sökes



Tiskit odottavat pesijäänsä. Disken väntar.

Olen kehunut asuinpaikkaamme ja kotikatuamme Mottista kovasti. Kodissamme on kuitenkin muutama huono puoli. Asumme hissittömän kolmikerroksisen talon ylimmässä kerroksessa. Päivittäin yhdentoista kilon kanssa portaiden nouseminen käy punttitreenistä. Hilda kipuaisi toki portaita mieluusti itsekin, mutta se on aikaa vievää (mikä sinänsä on ok) ja likaista puuhaa. Rappukäytävää ei siivoa kukaan ulkopuolinen, joten portaikossa pyörii kaikenlaista roskaa. Onneksi saamme pitää rattaita rappumme alatasanteella, josta on siitäkin vielä muutaman askelman portaat kadulle.

   Toinen huono asia, mielestäni näistä kahdesta se ärsyttävämpi, on tiskikoneen puute. Voi apua, kuinka monesti päivässsä joudumme tiskaamaan! Suuria tiskivuoria emme voi kerätä, koska muuten astiat loppuvat ja tiskitason työtila menee tukkoon. Olemme hankkineet kiinalaisilta läjän halpoja tiskihanskoja hommaa helpottaaksemme ja käsiämme suojataksemme. Mutta miten paljon voi ihmiseltä kuluakaan aikaa tiskipaljun ääressä! Täällä olisi siis tiskarin paikka vapaana…



Olemme kolmannen kerroksen väkeä.
Fint folk bor högst upp.



Poseeraus portaikossa.
Posering i trapphuset.


Jag har berömt vårt boende och vår hemgata Mottis mycket. Vårt hem har dock några små nackdelar. Vi bor nämligen högst upp på en trevåningsbyggnad och har ingen hiss. Att ett par gånger dagligen bära upp och ner elva kilo motsvarar ett träningspass på gymmet. Hilda skulle gladeligen klättra trapporna själv men det tar tid (vilket i för sig är ok) och är extremt smutsigt. Trappuppgången städas inte av någon utomstående städfirma så den gömmer ett och annat skräp. Lyckligtvis får vi ha vagnen på nedersta våningen även om det finns några steg ner till gatan därifrån också.

Den andra nackdelen, och enligt mig den mest irriterande, är frånvaro av diskmaskin. Vi diskar och diskar och diskar – hela tiden. Vi kan inte bygga stora diskberg eftersom vårt porslin skulle ta slut och arbetsutrymmet i köket skulle försvinna under disken. Så vi har skaffat oss en bunt billiga diskhandskar från kineser för att hålla händerna i form trots diskandet. Jag hade glömt bort hur mycket tid kan ägnas åt att stå och gnugga med diskborsten. Således: en diskare får plats…

Breaking news

Lähetyskulissina Ground zero rakennustyömaa
Ground zero byggarbetsplats som sändningskuliss.



Kamerat ja tilpehöörit. Kameror med tillbehör.




Lähetysautoja jonossa. Sändnigsbilar står parkerade.



Amerikkalaiskollegoilla on pitänyt tänään kiirettä. Syynä oli tietysti Usama bin Ladenin kuolema. Terroristi-iskuissa tuhotuneiden World Trade Centerin kaksoistornien rakennustyömaa toimi kulissina kaikille tv-kanaville, jotka parveilivat paikalla koko päivän - ehkä jopa maanantaiyöstä saakka - tehden lähetyksiä, haastatteluja, kommentteja ja tunnelmapaloja. Kameroiden, mikrofonien ja lamppujen johdot rönsyilivät tuhannella mutkalla kun supertähtitoimittajat antoivat parrasvaloissa sujuvasanaisia ja pursuilevia raporttejaan paikallisten ja turistien pällistellessä touhua. Minäkin kävin änkemässä nähdäkseni palasen amerikkalaista suuren luokan live-lähetysmeininkiä. Ja olihan se kieltämättä aika kutkuttavaa katsella heidän työskentelyään, tietäen samalla täsmälleen miten hommat hoituvat. Harmikseni eetterikommentointiin oli valjastettu enimmäkseen miestoimittajia. Mikä lie syynä siihen. Saattoi sieltä silti tarttua muutama murunen hyvän amerikkalaisen tv-työskentelyn saloja kotiin viemisiksi.



Haastattelu 1. Intervju 1.



Haastattelu 2. Intervju 2.




Haastateltaviksi haluavat. Vill bli intervjuade.



De amerikanska journalistkollegorna har haft fullt upp idag. Orsaken var förstås Usama bin Ladens död. Byggnadsplatsen efter de förstörda WTC-tornen agerade kuliss till tv-bolagen som svärmade där hela dagen - kanske sen måndagsnatten - för att göra sina sändningar, intervjuer, kommentarer och stämningsbitar. Sladdarna till kameror, mikrofoner och lampor slingrade i tusen knutar när stjärnreportrar gav sina välartikulerade och dramatiserade rapporter i rampljuset samtidigt som turisterna och lokalborna stirrade på. Jag var med och trängdes för att få en känsla av de storartade amerikanska live-sändningarna. Och visst kändes det lite pirrande att följa deras arbete när man samtidigt visste exakt hur allting går till.  Till min förtret upptäckte jag dock att just många män hade fått uppdraget istället för sina kvinnliga kollegor. Vad nu orsaken till det var lär jag aldrig få reda på. Hur som helst kanske jag bär med mig hem några smulor av det positiva amerikanska tv-yrkesutövandet.

Kaapeli ja johto poikineen.
Kablar och sladdar i salig bladning.

Valmiina raportoimaan 1. Redo att ge rapport 1.

Valmiina raportoimaan 2. Redo att rapportera 2.

Kahvitauko. Kaffepaus.

Vappu - Valborg



Sakura Matsuri Lounge

 

Eka kerta: sushi ja tikut.
Första gången: sushi och ätpinnar.

Vietimme vappua viktoriaanisia taloja ja kirsikkakukkaloistoa ihastellen. Lauantaiaamun alkajaisiksi hurautimme metrolla Manhattanilta Brooklynin puolelle suuntana botaaninen puutarha. Puistossa järjestettiin viikonloppuna japanilainen kirsikkakukka-festivaali Sakura Matsuri, jota mekin siis matkasimme katsomaan. Pääosaa näyttelivät tietenkin kirsikkapuut, mutta tarjolla oli myös muunlaista ohjelmaa ja viihdykettä, jonka me tosin missasimme Hildan päiväunien ja iltapäiväksi kaavaillun etappimme takia.

Iltapäivä kului Ditmas parkissa, joka on muun muassa viktoriaanisista omakotitaloista koostuva alue Brooklynissa. Paikka muisutti Täydelliset naiset –sarjasta tuttua Wisteria Lane katua. Huolitellut nurmikot, muotoon leikatut pensaikot, kiikkustuoli terassilla ja muutama lenkkeilijä. Vappumme meni siis ihan mukavasti ilman munkkeja ja simaakin!



Kirsikkapuiden katveessa.
Under körbärsträden.

 

Vi firade valborgsmässoafton med att njuta av vackra körsbärsblommor och victorianska hus. Direkt efter frukosten på lördagsmorgonen tog vi tunnelbanan från Manhattan till Brooklyn och dess botaniska trädgård. Den japanska körsbärsblommafestivalen Sakura Matsuri ägde rum i helgen och vi ville naturligtvis se den. Körbärsblommorna spelade huvudrollen men det fanns även annat program som vi dock missade på grund av Hildas tupplur och våra andra planer.

Eftermiddagen spenderade vi på ett område i Brooklyn som heter Ditmas park och som består delvis av victorianska hus. Området påminde om Desperate housewifes och Wisteria Lane. Det var välvårdade gräsmattor, formklippta buskar, hammock på terrassen och en och annan joggare. Valborgen avlöpte alltså mycket trevligt trots att vi inte hade varken munkar, mjöd eller brasa.

Ditmas park

Valkoinen talo. Vita huset.

Saavillinen kahvia – en balja kaffe



Pieni kahvi. En liten kaffe.

Olette varmaan kuulleet huhuja amerikkalaisesta kahvista, tai jopa maistaneet sitä. Se ei vedä vertoja suomalaiselle tai ruotsalaiselle jaavalle. Huono amerikkalainen kahvi maistuu laihalta automaattilitkulta, jossa kahviaromi toimii kitkeränä sivumakuna. Paperiset kahvimukit ovat jättiläismäisiä. En ihmettelisi, jos suurimmat mukit vetävät lähes litran kahvia. En ymmärrä miten amerikkalaiset pysytyvät lipittämään kahviaan saavikaupalla! Nyt on kuitenkin niin onnekkaasti, että meidän kotikadultamme Mottikselta löytyy luultavasti Manhattanin paras kahvi. Puhtaasti kahviin erikoistunut noutokahvipaikkamme on nimeltään Gimme! coffee. Minä tilaan aina pienen kahvin, joka on sekin pohjoismaalaisittain iso. Kahviputiikin työntekijät ovat todella cooleja ja erittäin kahviin perehtyneitä. He ovat myös jokseenkin koppavia tai välinpitämättömiä, eivätkä pidä turhaa kiirettä, vaikka kahvinhimoisia ihmisiä riittää ahtaassa paikassa jonoksi asti. Poikkeamme tästäkin huolimatta hakemaan paperikahvimme sieltä lähes päivittäin. Kahviasiamme ovat hyvissä kantimissa.

Ni kanske har hört rykten om amerikanskt kaffe, eller till och med smakat det. Det går inte att jämföras med svensk eller finsk java. Dåligt amerikanskt kaffe liknar automatblask som har en bitter kaffearom som bismak. Kaffe serveras överallt i jättestora pappmuggar. Jag skulle inte bli förvånad i fall största av dem drar en liter kaffe. Jag förstår inte hur amerikanerna kan suga i sig dessa kaffebaljor dagligen! Lyckligtvis har vi förmodligen Manhattans bästa kaffebar Gimme! coffee på vår hemgata Mottis. Där beställer jag alltid en liten kaffe som dock motsvarar en stor kopp i skandinaviska mått. På Gimme! Coffee arbetar det väldigt coola och kaffeintresserade newyorkare. De beter sig tämligen nonchalant och har absolut inte bråttom även om kön av kaffetörstande människor tränger tät i den lilla butiken. Trots nackdelarna hämtar vi vårt pappkaffe härifrån dagligen. Våra kaffeärenden är under kontroll.



Kun kahvihammasta kolottaa New Yorkissa.
När man törstar efter kaffe i New York.



Pääsiäishattuja - Påskhattar

Iloiset pääsiäisenviettäjät. Glada påskfirare.

Macintosh

Eiliseksi suunniteltu päiväretkemme peruuntui kaatosaateen vuoksi ja pidimme pirttipäivän. Tänään saimme puolestaan nauttia helteestä ja minäkin jätin jo villapaidan kotiin. Olimme Fifth Avenuella katsomassa newyorkilaisten pääsiäisparaatia, joka muistutti lähinnä ihmisvilinää autoilta suljetulla kadunpätkällä. Kulkueen ideana oli pukeutua erilaisiin hattuihin pääsiäisen kunniaksi. Innokkaimmat pääsiäisenviettäjät olivat sonnistautuneet kokonaisiin asuihin. Meidän perheestä ainoastaan Hildalla oli hattu, vaikka se ei paraatiloistossa paljon erottunutkaan. Hänen asukokonaisuutensa sai kuitenkin osakseen ihailua monilta newyorkilaisilta. Paraatin jälkeen söimme lounasta Bryan Parkissa, jossa hengailimme Hildan päiväunien ajan ja vielä sen jälkeenkin hyvän tovin. Mahtava päivä, joka huipentui mahtavaan ukonilmaan!

Perheet hattuineen ja hatuitta.
Familjer med och utan mössor.

Gårdagens exkursion var vi tvungna att ställa in på grund av spöregn. I dag fick vi i stället njuta av en värmebölja och till och med jag lämnade ylletröjan hemma. Vi var på Fifth Avenue och tittade på newyorkarnas påskparad, som liknande närmast en folksamling. Paradens idé var att visa upp sina påskhattar. De mest fanatiska påskfirarna hade hela outfits. I vår familj var det bara Hilda som hade en hatt även om den inte överglänste paradhattarna. Hela hennes utstyrsel fick däremot mycket beröm och uppmärksamhet av newyorkare även utanför paraden. Efter paraden åt vi lunch i Bryant Park där vi även hängde kvar under Hildas tupplur och en bra bit in på eftermiddagen. En fantastisk dag som avslutades med ett lika fantastisk värmeåskväder nu på kvällen.  



Hilda Bryant parkissa.
Hilda i Bryant park.

Ruokasavotta - Mat i stora lass

New York on aivan mahtava ruokakaupunki! Mutta yhdessä suhteessa ruoka-asiat tökkivät täällä meidän kannaltamme pahasti. Lasten purkkiruokavalikoimat loistavat poissaolollaan kaupan hyllyillä. Purkkiruuat, joita löytyy, ovat lähinnä pikkuvauvoille tai pelkkiä hedelmäpureita. Niinpä me ryhdymme ruokasavotalle muutamana päivänä viikossa. Taaperomme saa kotona Ruotsissa lähes tulkoon aina kotitekoista ruokaa, mutta valmiit purkkiruuat ovat käteviä mukaanotettavia ja loistavia hätävaroja. Täällä ruoanlaittoamme hankaloittaa asuntomme pieni keittiö sekä aika, joka tuntuu juoksevan jostain syystä nopeammin New Yorkissa kuin Tukholmassa. Ruokaideamme ovat myös kortilla. Pyytäisinkin nyt lukijoiltani ruokavinkkejä, mielellään kasvis- ja kalareseptejä. Avainsanoina ovat helppous ja nopeus, mutta myös pitkään uunissa haudutettavat ruuat kiinnostavat.

New York är en fantastisk matstad! Men i ett avseende fungerar mathållningen inte alls för oss här. Färdig barnmat på burk är nämligen en bristvara. Butikshyllorna gapar tomma från barnmat och de burkarna som finns är avsedda för bebisar eller innehåller endast olika fruktpuréer. Därmed har vi ett hästarbete att komma på olika maträtter och laga mat hemma hela tiden. I Sverige får Hilda för det mesta hemlagade rätter men burkmaten är en utmärkt ta-med-mat eller reservmat. Här försvåras vår matlagning av det lilla köket och tiden som tycks springa i väg snabbare i New York än i Stockholm. Våra matidéer börjar också sina. Därför ber jag hjälp från er mina läsare. Helst vill vi ha vego- och fiskrecept. Nyckelorden är lätt och snabbt även om en och annan längre ugnslagning går också bra.

Kasvismakaronilaatikko menossa uuniin.
Vegetarisk makaronilåda på väg in i ugnen.

Korianterikalaa ja pakchoita. Korianderfisk med pakchoi.